Lampaan sydämen preparointi

Preparoimme tunnilla karitsan sydämen. Se näytti hieman ällöltä lihakimpaleelta ja tuntui hieman limaiselta, mutta jokseenki kiinteältä. Se tuntui painavammalta kuin koon perusteella voisi päätellä.

Vasen kammio Leikatessamme sen auki, huomasimme että vasemman kammion seinämät olivat paksummat kuin oikean. Päättelimme, että tämä johtuu siitä, että vasen pumppaa verta voimakkaammin kuin oikea, joten sen seinämien pitää kestää kovempaa painetta.

Oikea kammio

Aortta

Valtimoilla on paksummat seinämät kuin laskimoilla, koska valtimossa on enemmän painetta, jotta veri sieltä kulkeutuisi kaikki alle tasaisesti. Laskimossa ei tarvita niin kovaa painetta ja paksuja seinämiä, koska veri vaan laskee sieltä sydämeen.

Läpät

Molempien kammioiden ja niiden eteisten välillä on läpät, jotka estävät verta kulkemasta väärään suuntaan. Sydäntä preparoidessamme huomasimme, että läpät olivat purjemaiset ja ohuet.

Noora M, Nea, Kasper

SYDÄMEN PREPAROINTI

Meille annettiin karitsan sydän, jota aloimme preparoimaan.

Ensin katsoimme sydäntä ulkoapäin. Sydän näytti limaiselta ja aika isolta.

Nostelimme sydäntä ja tunnustelimme sitä. Se tuntui aika kovalta mutta kokoonsa nähden se oli aika painava.

Puolitimme sydämen veitsen avulla kahtia ja käänsimme sydämen samoin päin kuin monisteen kuvassa se on. Etsimme sydämestä sepelvaltimot, sepellaskimot, aortan, yläonttolaskimon, alaonttolaskimon, keuhkovaltimot ja keuhkolaskimot.

Vertasimme vasemman ja oikean kammion seinämien paksuutta. Vasen kammio on paksumpi. Vasen puoli pumppaa enemmän verta ja se kuljettaa verta koko elimistöön.           

Sydän avattuna/käännettynä toisin päin

Sydän avattuna

Tutkimme mitä eroa on valtimoiden ja laskimoiden seinämissä. Laskimoiden seinämät ovat ohuempia kuin valtimoiden. Läpät olivat purjeiden näköisiä ja ne auttavat ettei veri kulje väärään suuntaan. 

                                                                              M.N & J.V

Silmän preparointi AE

Silmän preparointi

 Tutkimme sian silmää. Tehtävämme oli ensin tutkia silmää ulkopuoloisesti ja näin ollen löytää silmän näkyvät osat, kuten pupilli, iiris ja sarveiskalvo.
 Tämän tehtyämme avasimme silmän tarkempaa tutkintaa varten. Huomasimme nopeasti, että silmää oli hankala saada auki, sillä sitä ympäröivät sarveis- ja kovakalvo olivat erittäin sitkeitä. Saatuamme silmän kalvoon reiän, melkein heti sormillemme alkoi valua nestemäistä lasiaista. pian saimme silmää  puristamalla linssin ulos. Yritimme puhdistaa linssiä lasiaisesta, mutta harmiksemme onnistuimme rikkomaan itse linssin.
Seuraavaksi avasimme silmän kokonaan. Yllätyimme huomatessamme, että silmä oli sisäpinnaltaan todella tumma, jopa musta. Vilkaisimme vielä iroittamaamme silmän etuosaa, ja haitisimme pupillin todella olevan pelkkä aukko iiriksen keskellä.

Silmän preparointi, C

Silmän preparointi

Tutkittiin sian silmää. Silmä oli aika kova ja sitä oli vaikeaa leikata. Leikattiin silmä skalpellilla ja saksilla auki ja silmästä tuli ulos hyytelömäistä lasiaista. Lasiaisneste oli läpinäkyvää ja silmän sisäosa oli musta. Laitettiin linssi tekstin päälle ja linssi suurensi tekstiä, se johtuu siitä, että se taittaa valoa. Linssi oli kupera. Opimme tunnistamaan silmän osia. 

 

Silmänpreparointi, Jokke ja Jupe

Silmän preparointi

 Tässä kuvassa on linssi

 Tässä on sarveiskalvo

Tässä kuvassa näkyy verkkokalvo ja lasiainen

Ensimmäiseksi leikattiin silmän ympäryslihakset jotta saimme silmän esiin.

Sitten tehtiin skalpellilla reikä kovakalvoon jonka jälkeen leikkasimme silmän auki.

Kun silmä oli kahdessa osassa, sen jälkeen tutkimme silmän sisäosia.

Sitten silmästä löydettiin ne mitä piti eli linssi, sarveiskalvo, verkkokalvo ja lasiainen.

Silmä haisi pahalle ja tuntui limaiselta.

Silmän preparointi raportti N,V

Tutkimme sian silmää ja sen osia. Tehtävänä oli leikata silmä kahtia.

Silmän ympärillä oli paljon silmän liikuttajalihaksia, kovakalvo tuntui kovalta. Silmä haisi pahalta ja erikoiselta.

Kun silmä leikattiin puoliksi sarveiskalvolta skalpellilla, silmän sisäosa oli mustaa ja lasiaisneste läpinäkyvää. Nestettä oli paljon. Näimme myös värikalvon ja sen keskellä olevan aukon eli pupillin.

Silmän preparointi RHS

                                Silmän preparointi

Preparoimme porsaan silmän. Tarkoituksena oli löytää silmästä mm. linssi, lasiaisneste, silmän liikuttajalihakset ja sädelihas. Liikuttajalihakset näkyivät erittäin selkeästi. Leikkasimme porsaan silmän kahtia. Silmän sarveiskalvoa oli yllättävän vaikea leikata. Lasiainen oli mustaa nestettä. Silmä oli sisältä musta, jottei valo heijastu silmästä pois. Silmän linssi oli aika pieni, läpinäkyvä sekä kupera. Silmä haisi pahalle, koska se oli päässyt vähän pilaantumaan. Silmä oli kokonaisuudessaan pienempi kuin luulimme. Opimme tunnistamaan silmän osia ja sen rakennetta.

• 

Sydämen preparointi

Ensin tarkastelimme sydäntä ulkoapäin. Se näytti aluksi hyvinkin epämääräiseltä raa'alta lihaklöntiltä. Sen pinnalla kiemurteli sepelvaltimoita ja -laskimoita. Niiden vierällä oli valkoinen kertymä rasvaa, joka enimmäkseen sijaitsi sydämmen yläosassa. Sydämessä oli kiinni aortan lisäksi muita verisuonia ja kyllä sieltä pieni palanen keuhkoistakin löytyi. Tutkiessamme emme löytäneet henkitorvea emmekä ruokatorvea, mutta ei niitä sieltä pitänytkään löytää.Sydän painoi kokoonsa nähden aika paljon.

Tarkemmin tutkittuamme huomasimme että sydän oli todella sitkeä ja hieman niin sanotusti limainen. Aluksi oli vaikeaa erotaa kumpi oli oikeapuoli kumpi vasenpuoli, mutta sitten huomattiin, että seinämät olivat eripaksuiset. Sydämmen oikeanpuolen seinämä oli ohuempi kuin vasemmaan. Muiden osien tunnistamisessa ei ollut ongelmia sen jälkeen.

Oikeakammio

Verisuonia

Vasenkammio

Sydämen pintaa ja aortta

Sydämen preparointi

Tutkimme viime tunnilla sian sydäntä. Sydän näytti normaalilta raa´alta lihalta. Ja se myös tuntui raa´alta lihalta. Se ei juuri haissut miltään. Sydän oli kokoonsa nähden sopivan painoinen. Sydämestä erotimme selvästi vasemman ja oikean kammion sekä eteiset. Kun vertasimme vasemman ja oikean puolen kammiota keskenään, huomasimme vasemman kammion olevan huomattavasti oikeaa paksumpi. Tämä johtuu siitä, että vasen puoli joutuu pumppaamaan tehokkaammin.

Sydämestä löysimme kaksi isoa valtimoa: aortan ja keuhkovaltimon. Sepelvaltimot ja laskimot näkyivät selvästi sydämen päällä. Eteisen ja kammion väliset läpät löytyivät helposti. Ne olivat erittäin jäntevät ja kestävät. Läpät estävät veren kulkemisen väärään suuntaan. 

         

Sydämen preparointi

Sydän näytti raa´alta lihalta. Se tuntui sitkeältä. Sydämen pinnalla olivat pienet verisuonet eli sepelvaltimot. Sepelvaltimoiden tehtävä on kuljettaa happea ja ravintoaineita sydänlihaksen soluille. Löysimme sydämestä vasemman kammion ja sieltä kulkureitin aorttaan. Huomasimme, että vasemman ja oikean kammion välissä oli paksu väliseinä, se estää veren sekoittumisen oikean ja vasemman puoliskon välillä. Kammioiden seinämissä oli eroa, vasemman kammion seinä oli paksumpi kuin oikean kammion ja se johtuu siitä, että vasemmassa kammiossa on hapekas veri.

Sydämmen preparointi

Tutkimme tunnilla sian sydäntä. Asiasta on vähän hankala kertoa mitään kun en pystynyt koskemaan siihen sydämmeen. Tehtävänä oli kuitenkin selvittää missä sydämmen rakenteet sijaitsivat. 

Löysimme aortan, joka on verenkierron suurin valtimo. Valtimoiden seinämät ovat paksumpia kuin laskimoiden, koska valtimot vievät verta sydämmestä poispäin ja veri kulkee valtimoissa suuremmalla paineella jolloin valtimoiden seinämien tulee kestää suurempaa ”kulutusta”.
Laskimoita pitkin veri virtaa takaisin sydämmeen, ensin eteisiin ja eteisistä kammioihin. Kammiot pumpaavat veren sydämmestä lähteviin valtimoihin.
 Kammioiden ja niistä lähtevien valtimoiden välillä on läppiä jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Sydämmessä on oikea ja vasen kammio sekä eteinen. Vasemmalla puolella virtaa runsashappista verta ja oikealla vähähappista verta.

SYDÄMEN PREPAROINTI

Preparoimme sian sydämen, joka tuli halkaistuna koulullemme.

Sydäntä preparoidessamme huomasimme että sydän oli aika vahva, mutta yllättävän pieni. Sydän tuntui limaiselta ja kun leikkasimme sitä, se oli aika sitkeä. Kokoonsa nähden sydän oli melko painava.

Tutkimme vasemman ja oikean kammion seinämien paksuutta ja vasemman puolen seinämä oli paksumpi kuin oikea joka johtuu siitä, että vasemman puolen kammiossa pitää tehdä isompi työ koska se pumppaa verta koko kehoon.

Valtimoiden ja laskimoiden seinämien paksuuserot johtuvat siitä, että valtimoissa on kovempi paine hapekkaammasta verestä ja sen pitää pystyä pullistumaan ilman että se repeää. kun laskimoissa sen sijaan ei ole kovaa painetta jolloin seinämä voi olla huomattavasti ohuempi.

Sydämen läppiä katsellessamme läpät olivat yllättävän ohuet, mutta tarkemmin niitä tutkiessamme huomasimme että ne olivatkin suhteellisen vahvat ja pitävät huolen, että veri ei pääse kulkemaan väärään suuntaan.

Kuvia sydämen preparoinnista

Tutkimme sian sydäntä. Tehtävänä oli tutustua sydänverenkiertoon ja selvittää sydämen rakenteiden sijainti. Alla oppilaiden ottamia kuvia selityksineen. (Klikkaa kuvia suurentaaksesi näkymää.)

Animaatioita hormoneista

Alleolevia hormoneja klikkaamalla pääset näkemään oppilastöitä eri hormonien tehtävistä (vaatii kirjautumisen Peda.net-palveluun).


Adrenaliini

Kortisoli

Tyroksiini

Oksitosiini

Insuliini

Silmän preparointi

Tutkimme tunnilla sian silmää. Löysimme silmästä näköhermon, kovakalvon ja värikalvon. Silmän keskeltä löytyi pupilli, joka näytti mustalta ja pyöreältä. Pupillia ympäröi värikalvo eli iiris.

Silmä leikattin skalpellilla kovakalvon kohdalta, joka nimensä mukaisesti tuntuu kovalta. Silmää leikattaessa sisältä tuli ulos linssi ja hyytelömäinen lasiainen. Silmä halkaistiin saksilla ja sisällä oleva verkkokalvo näytti mustalta. Linssi tuntui kimmoisalta, kovalta ja hyytelömäiseltä. Kun linssin asetti tekstin päälle se suurensi tekstiä ja taittoi hieman valoa. Verkkokalvolta etsimme näköhermon lähtökohdan ja se näkyi pienenä vaaleana pisteenä.